RA Mental Management Tavastia 

 

Viestini

Esittely

Blogi ja artikkelit


Eväitä
elämälle


Kuukauden
Rita

Ota
 yhteyttä

 

Koulu-
tukset

 

Kuukauden Rita 145 (30.7.2023) (här på svenska)

KOKEMUSTEN HANKKIMISEN HYÖTY

Luin kesällä David Epsteinin kirjan ’Valikoima’ ja sain siitä lisää innostusta uusien strategioiden kehittämiseen. Jotta jollakin asialla olisi uutuusarvoa, sen yksinkertaisesti täytyy olla aluksi vaikeaa. Kuten Epstein niin oikein muistuttaa: ”Jos ihmiset reagoivat tyyliin ’tuo on loistava idea, sen pitäisi toimia, ei muuta kuin toteuttamaan’, niin kuinka todennäköistä on, että olet ensimmäinen, joka on keksinyt kyseisen idean? Suunnilleen 0 %”.

Jordan B. Peterson lähestyy samaa asiaa hieman eri näkökulmasta (elämän tarkoitusta), kun hän sanoo, että meidän täytyy tähdätä riittävän korkealle, jotta kokisimme merkityksellisyyden tunteen. Väliin toki pitääkin tuntua raskaalta. Mutta maailmassa on niin paljon asioita, jotka pitäisi korjata. On tietysti helpompaa jättää tekemättä, valita mukavuus ja turvallinen, mutta silloin elämäsi muuttuu tyhjäksi ja merkityksettömäksi ja on riski, että muutut katkeraksi purnaajaksi. Jos et tähtää johonkin, sinulla ei ole mitään minne mennä, ei mitään korkeampaa arvoa elämälläsi.

Emme me voi tietenkään elää jatkuvasti täysin ideaaleissa olosuhteissa. Jos meillä sattuu silloin tällöin olemaan vähän myötätuulta, se on vain kiittää ja ottaa vastaan, mutta useimmat, jotka ovat saavuttaneet jotakin, ovat kyllä saaneet puskea vastatuuleen. Kaikkihan tunnemme sanonnan menestyksen kulmakivistä: 5 % inspiraatiota ja 95 % perspiraatiota.

Tämän päivän todellisuus ei ole kovin salliva eli suoraviivainen— se vaatii ajattelua, joka ei perustu aikaisemmille kokemuksille. Meidän täytyy yrittää hankkia sellaista tietoa, mikä auttaa meitä eteenpäin ja oppia määrittelemään ongelmat niin, että ratkaisu on mahdollinen. Jo vanha kunnon John Dewey sanoi, että hyvin muotoiltu ongelma on puoliksi ratkaistu.

Miten siis pystymme suunnistamaan maailmassa, jossa emme voi enää luottaa vanhoihin malleihin? Voimme tietysti kilauttaa parhaalle kaverille ChatGPT:lle, joka antaa meille erinäistä ympäripyöreää informaatiota. Saamme muun muassa tietää, että yleisimmät kysymykset koskevat sitä, miten pystyisimme parantamaan itsetuntoamme ja itseluottamustamme ja sillä tavoin löytää itsemme ja paikkamme tässä maailmassa.

Mutta miten sitten teemme sen?

Hermina Ibarra, organisaatiokäyttäytymisen professori London Business Schoolissa, sanoo lujasti, että ”voimme oppia tuntemaan itsemme vain elämällä, ja vasta silloin”. Hänen mukaansa emme viisastu kääntämällä katseemme sisäänpäin emmekä edes löytämällä omat vahvuutemme. Sellainen kategorisointi ei hänen mukaansa ota huomioon sitä, että koko ajan kehitymme, stimuloidumme asioista ja keksimme uutta. Hän sanoo, että keksimme uusia mahdollisuuksia tekemällä asioita, testaamalla uusia toimintatapoja, rakentamalla uusia verkostoja, löytämällä uusia esikuvia. Opimme tuntemaan itsemme käytännön kautta, ei teorian. Usein ihmisen heikkouksista tulee lopulta hänen vahvuuksiaan. Meistä tulee menestyneitä kokeilemalla erilaisia tehtäviä, sosiaalisia ryhmiä ja asiayhteyksiä ja reflektoimalla kokemaamme ja muuttamalla vähitellen minäkuvaamme. Kerrotaan, että Michelangelo oppi tuntemaan itseään muokkaamalla jatkuvasti uudelleen sitä, mitä hän työsti motolla ”ymmärrän kuka minä olen kun näen, mitä teen”.

Yhteenvetona kaiken tämän voi nähdä varsin vapauttavana. Olemme ylimenovaiheessa, jossa emme tiedä varmasti, mitä meidän pitää osata tai tietää, mikä suo meille mahdollisuuden kasata kaiken kokemuksemme ja soveltaa sitä niillä poluilla, jotka meille avautuvat, samalla kun elämme elämäämme ja kokeilemme erilaisia asioita niin laajasti kuin mahdollista.


Kuukauden sitaatti:

”Anteeksi antaminen ei muuta menneisyyttä, mutta avaa tulevaisuudellesi uusia mahdollisuuksia.” - Anders Haglund

Kuukauden lukuvinkki:

 David Epstein: Valikoima - miksi generalistit voittavat erikoistuneessa maailmassa? (2020

Rita Ahvenniemi
Pioneerintie 7, FIN-13500 Hämeenlinna | 044-0150649 | rita.ahvenniemi@sci.fi