|
Kuukauden Rita 148 (4.12.2023) (här på
svenska)
 TEEMMEKÖ
AINA PARHAAN VALINNAN
Yksi NLP:n (Neuro-Linguistic
Programming) lähtökohdista kuuluu ”Ihminen tekee aina
parhaat mahdolliset valinnat käytössään olevan maailmankuvan
pohjalta”.
Tämä lähtökohta saa kuulijoissa
usein aikaan vastaväitteitä. Miksi niin on?
Tehtyämme jotakin, mitä heti
jälkeenpäin kadumme, esimerkiksi olemme syöneet rasvaisen
hillomunkin, sanoneet jotakin ilkeää tai tyhmää, jättäneet
treenin väliin, jättäneet lopputyön teon viimeiseen iltaan,
siirtäneet jotakin tärkeää puhelua, tai muuta vastaavaa,
meistä ei todellakaan tunnu, että teimme parhaan mahdollisen
valinnan.
Päinvastoin, haluaisimme
mieluusti antaa potkun persauksiimme.
Mahtaakohan harmistuksen
tunteemme johtua siitä, että katsoessamme tapahtunutta vähän
laajemmassa perspektiivissä, emme voi ymmärtää, miksi teimme
niin. Unohdamme silloin, että suppeammasta perspektiivistä
katsottuna tarpeemme juuri tapahtumahetkellä oli tehdä
elämästämme vähän mukavampaa.
Tarkastelkaamme näitä esimerkkejä vähän lähemmin.
- Hillomunkki
maistuu hyvältä juuri sillä hetkellä tai ainakin
tunnemme odottamisen iloa (katso kirje 84 kirjassani
’100 kirkjettä’ tai kirje 90
www.training.fi )
- Vaikka
heti perään katuisimme, mitä olemme päästäneet
suustamme, on tunnetasomme juuri silloin niin korkealla,
että purkauksemme tuntui helpottavalta. Helpottuminen
tuo laajemman perspektiivin takaisin ja sen myötä
ymmärryksen – ja harmin käyttäytymisestämme.
- Treenin
jättäminen väliin säästää meidät rasitukselta, mikä
tuntuu juuri sillä hetkellä niin miellyttävältä, että
kadotamme hetkeksi laajemman kuvan.
- Lopputyön
tekemisen jättäminen viime hetkeen antaa meille aikaa
sille kaikelle muulle, mikä vaatii juuri silloin
huomiotamme, ja se tuntuu oikealta - viimeiseen iltaan
asti.
- Tärkeän
puhelun siirtäminen antaa meille tilapäistä mielenrauhaa
– kunnes tajuamme, kuinka tärkeän tilaisuuden olemme
menettäneet.
Siis, kyllä siinä on tietty
totuus, että teemme aina parhaan valinnan, vaikka ’paras’ ei
tarkoitakaan parasta sanan absoluuttisessa ja positiivisessa
merkityksessä, vaan lähinnä parasta valintaa juuri sen
hetken mitta-asteikolla. Mutta mikä meitä sitten auttaisi
tekemään valintojamme laajemmassa perspektiivissä ja olemaan
tyytyväisempiä itseemme pitkällä tähtäimellä?
Luultavasti kyse on korkeamman ymmärtämisen tason
saavuttamisesta oppimalla koko ajan lisää. Lisää mitä? Lisää
mitä tahansa kiinnostavaa! Sillä kaikki liittyy kaikkeen ja
mitä tahansa uutta opimme, se vaikuttaa elämäämme ja
vahvistaa minäkuvaamme ja kykyymme pitää kiinni siitä
laajemmasta perspektiivistä.
Sanonta kuuluu, että täysin
oppineella on mainio ymmärrys – maailmasta jota ei enää
ole. Ympärillämme oleva todellisuus muuttuu ajan myötä ja
isompi, päivitetty ymmärrys auttaa meitä pitämään kurissa
lyhytaikaista tarpeentyydytystämme. Meistä tulee
kykenevämpiä analysoimaan tekemistemme seurauksia ja
näkemään enemmän vaihtoehtoja, jotka luultavasti palvelevat
meitä pitemmällä tähtäimellä.
Kuukauden sitaatit:
Aika
kuluu. Siis mitä tahansa sinun pitää tehdä, tee se heti
odottelematta! – Rober DeNiro
Älä
anna sen, mitä et voi tehdä, estää sinua tekemästä sitä,
minkä itse asiassa voit. – Anders Haglund
Lukuvinkki: Mitä tahansa, joka
tuottaa iloa ja hyvää mieltä joulun aikana.
|