|
Kuukauden Rita 151 (4.3.2024) (här på
svenska)
 POSITIIVINEN
TARKOITUS NLP:ssä on useita
käyttökelpoisia lähtökohtia, jotka auttavat korjaamaan
epätoivottavia käyttäytymistapoja niin meissä itsessämme
kuin kanssaihmisissäkin. Joulukuun kirjeessä 148
käsittelyssä oli NLP:n oletus, että teemme aina parhaan
mahdollisen valinnan sen maailmankuvan perusteella, joka
meillä kulloinkin on (kirje löytyy
www.training.fi :stä).
Eräs toinen NLP:n lähtökohdista on, että
jokaisen teon takana on positiivinen tarkoitus.
Ei kai se voi kuitenkaan olla
mahdollista? Miten esimerkiksi sen takana, että käyttää
väkivaltaa toista ihmistä kohtaan tai että käyttäytyy
huonosti kokouksessa tai että nuoret viiltelevät itseään voi
olla mitään positiivista?
Positiivisella tarkoituksella
tarkoitetaan tässä jonkin perustarpeen tyydyttämistä.
Perustarpeet ovat yleisinhimillisiä, kuten jokapäiväinen
ruoka, että voi tuntea olonsa turvalliseksi, tuntea itsensä
hyväksytyksi, kokea arvostusta ja nähdä elämällään
tarkoitus.
Mitä tahansa teemmekin, niin
tarvetutkijoiden mukaan tavoittelemme aina näiden
perustarpeidemme tyydyttämistä. Joku näkee väkivallan
ainoaksi mahdollisuudeksi turvata olemassaolonsa tai tuntea
itsensä hyväksytyksi kohderyhmässään, joku toinen käyttäytyy
huonosti pelkkää turhautumistaan yrittäessään luoda
elämäänsä jotakin merkitystä – tai tullakseen
yksinkertaisesti nähdyksi, ja se joka haluaa aiheuttaa
itselleen vammoja tukahduttaa henkisiä kärsimyksiään
fyysisellä kivulla.
Molemmat NLP:n lähtökohdat, että teemme
aina parhaan mahdollisen valinnan ja että jokaisen toiminnon
takana on positiivinen tarkoitus, toisin sanoen perustarpeen
tyydyttäminen, sivuavat toisiaan valitessamme tapamme
tyydyttää tarpeitamme. Paljossa siitä mitä teemme on kyse
itsemme suojelemisesta ja nähdyksi tulemisesta.
Suojelemiseksi miltä? Se riippuu siitä, minkä aivomme
kokevat uhkaksi tai vaaraksi.
Miten sitten haluamme tulla nähdyksi?
Ruotsalainen kirjailija Hjalmar Söderberg (1869-1941) kuvaa
sitä osuvasti näin: ”Sitä haluaa olla rakastettu, sen
puutteessa ihailtu, sen puutteessa pelätty, sen puutteessa
inhottu ja halveksittu. Ihmisiin haluaa istuttaa jonkin
tunteen. Sielu värisee kylmästä tyhjässä tilassa ja haluaa
yhteyttä hintaan mihin hyvänsä.”
Emme läheskään aina ole tietoisia
tekemistemme syistä. Selitämme ne jälkikäteen jollakin
keksityllä logiikalla. Kun meille selviää todellinen syy,
toisin sanoen positiivinen tarkoitus, pystymme helpommin
näkemään vaihtoehtoisia teitä ja tekemään parempia
valintoja.
Kun siis olemme tyytymättömiä omiin tai
toisten tekemisiin, voisimme mieluummin kuin valitella
puuttuvaa itsekuria etsiä kätkettyjä tarpeita ja
vaihtoehtoisia ratkaisuja. Taustalla olevia syitä ei ole
aina helppoa havaita, mutta apuna voisi käyttää NLP:n
tarjoamaa järjestelmällistä kysymys- ja
kuuntelemismenetelmää tyyliin:
- Miten tarkemmin ajatellen…?
- Mitä tapahtuisi jos…?
- Mikä estää…?
- Ymmärsinkö oikein että…?
- Vaikuttaa siltä että…?
Kyse on pääasiassa inhimillisen
kanssakäymisen lainalaisuuksista, ja selviydymme vähitellen
yhä paremmin, kun opimme hallitsemaan niitä.
Kuukauden sitaatti:
”Ota seuraava askel. Ei enempää eikä vähempää, ja sitä
seuraava askel tulee paljastumaan.” – Clement Watt
Kuukauden lukuvinkki:
Richard Templar: The Rules of Management
(2022) |