|
Kuukauden Rita 66
(här på
svenska)
 PÄÄTÖSTEN
TEKEMISESTÄ
Hyvän päätöksenteon avain ei ole perusteellinen tieto vaan
tietynlainen ymmärtäminen. Näin väittää ainakin Malcolm
Gladwell. Jos meillä on liikaa tietoa, emme pysty
hahmottamaan tämän ymmärryksen vaatimia tärkeitä kuvioita.
Nähdäksemme takana olevan kuvion, ongelma täytyy pelkistää
sen yksinkertaisimpiin osatekijöihin.
Tosiasia on, että emme pysty koskaan tietämään kaikkea
(esimerkiksi mitä toinen ihminen ajattelee tai miten hän
tulee reagoimaan) ja että lisäinformaatio ei ole vain
tarpeetonta, vaan voi olla suorastaan vahingollista. Se
hämmentää kokonaiskuvaa niin että pääasian helposti missaa.
Jos saa liikaa informaatiota ei pysty enää tekemään hyvää
päätöstä.
Mitä enemmän tiedämme sitä useampia valintamahdollisuuksia
meillä päätöstilanteissa on, ja on osoittautunut, että mitä
enemmän meillä on valintamahdollisuuksia, sitä
haluttomammaksi tulemme päättämään. Tämä näkyy jopa niin
triviaalissa asiassa kuin minkä hillon meidän pitäisi
valita: valintamahdollisuus kuuden erilaisen hillon välillä
johti ostopäätökseen 30 prosentilla koehenkilöistä, kun
valinta 24 hillon välillä tuotti ostopäätöksen vain kolmella
prosentilla koehenkilöistä.
Tämä on Sampo Sammaliston mukaan täysin ymmärrettävää, sillä
päätösten tekeminen kuluttaa tahdonvoimaamme, joka on
rajallinen voimavara. Heräämme joka aamu varustettuna
tietyllä määrällä tahdonvoimaa ja mitä enemmän päätöksiä
joudumme tekemään päivän aikana, sitä vähemmän sitä on
jäljellä illalla. Jos siis haluamme, että energiaa on
jäljellä myös yksityiselämäämme varten, on kaikki syy
yrittää helpottaa päätöksentekoa.
Pitäisikö meidän siis vain huitaista joku päätös ja toivoa
parasta? Joskus se todellakin saattaa toimia. Meihin on
varastoituna niin iso määrä kerättyä kokemusta, havaintoja
ja osaamista, että kaikki ei mahdu tietoiseen mieleemme.
Olemme kuin tietokone, joka kerää kaiken mahdollisen tiedon
kaikesta missä olemme mukana, tapaamistamme ihmisistä,
kirjoista jotka luemme, elokuvista joita katsomme. Kutsumme
tätä tietokonetta usein vaistoksi.
Vaisto voi kuitenkin viedä myös harhaan. Se on esimerkiksi
tiukasti kiinnittynyt vanhoihin ajatustapoihimme ja se myös
huolehti enemmän tai vähemmän tiedostamattomista
puolustusmekanismeistamme. Se suuri kysymys siis on, milloin
meidän tulisi pitäytyä tietoon perustuviin päätöksiin ja
milloin luottaa vaistoomme.
Hyvä päätös perustuu luultavasti tiettyyn tasapainoon
loogisen ja vaistoon perustuvan ajattelun kesken. Looginen
ajattelu on erinomainen työväline, kun meillä on riittävästi
aikaa, selvästi määritelty tehtävä, ja tietokone
käytettävissä. Vaistonvarainen ajattelu on usein
ylivoimainen silloin, kun joudumme pallottelemaan monen
muuttujan välillä. Esimerkkinä tästä olkoon tutkimus, jossa
koehenkilöt joutuivat tekemään nopeasti neljässä minuutissa
päätöksen eri autojen välillä, joista yksi oli
ylivoimaisesti paras. Osoittautui, että kun valinta oli
neljän auton välillä, looginen ajattelu toimi parhaiten,
mutta kun joutui valitsemaan kahdestatoista autosta, täytyi
oikean valinnan tekemisessä turvautua vaistoon.
Lopuksi joitakin konkreettisia vinkkejä miten helpotamme
päätöksentekoa:
Ø
Vähennä vaihtoehtoja ja typistä dataa.
Ø
Punnitse vaihtoehtoja pareittain, kunnes paras on jäljellä.
Ø
Heitä kolikkoa ja havainnoi, suhtaudutko vaistonvaraisesti
myönteisesti vai kielteisesti tulokseen.
Ø
Hyväksy, että kaikki päätökset täytyy tehdä puutteellisin
tiedoin, 40 – 70 % riittää.
Ø
Hyvää päätöstä ei voi tehdä liian suuressa, yli 6 hengen
ryhmässä.
Ø
Vaikeita päätöksiä tehtäessä kannattaa nukkua yön yli.
Kuukauden sitaatti:
Hyvien neuvojen ongelma on, että kun emme ole tasapainossa
emme pysty ottamaan niitä vastaan – ja kun olemme
tasapainossa, emme tarvitsen niitä.
- Michael Neill
Kuukauden kirjavihjeet:
Malcolm Gladwell: Blink, 2005. (Suom. Välähdys)
Sampo Sammalisto: Viisas pääsee vähemmällä, 2014.
|