RA Mental Management Tavastia

 

Viestini

Esittely

Palvelut

Eväitä
elämälle


Kuukauden Rita

Ota
 yhteyttä

 

Koulu-
tukset

 

Kuukauden Rita 72 (2015)                      (här på svenska)

LISÄÄ APINANKESYTYSTAPOJA

Kelataanpa vähän lisää teemaa sisäisestä simpanssistamme, siitä, joka ottaa meissä niin herkästi vallan heti, kun edes pienikin vihjaus kritiikin tai muutosvaatimuksen suuntaan esiintyy. Muistamme, että siinä missä ihminen meissä pyrkii satsaamaan mielekkääseen tulevaisuuteen sivilisaatiossa, apina keskittyy selviämään päivän kerrallaan viidakossa. Apina on todennäköisesti ottanut vallan tilanteissa, missä ylireagoit, syöt vaikka sinun ei pitäisi, soimaat itseäsi, vatvot päätöksiä pystymättä tekemään niitä ja suutut vaikka et haluaisi.

Apina ajattelee: Minkään ei pitäisi mennä pieleen. Jos niin käy, syy on jonkun muun ja on ok tulla vihaiseksi. Sillä ei ole väliä, tapahtuuko jotain oman kontrollin ulkopuolella, syyllisiä ollaan silti. Apina voi hyvin syyttää itseäkin ja kehitellä syvää toivottomuutta.

Ihminen voi opettaa apinaansa ajattelemaan näin: En voi aina odottaa, että kaikki menisi suunnitelmien mukaan. Jos joku aiheuttaa minulle harmia, minun ei tarvitse suuttua, vaan voin kohdata sen rauhassa. Jos jotakin tapahtuu kontrollini ulkopuolella, olen tuskin syyllinen.

Apinalla ja ihmisellä ei todellakaan ole samanlainen persoonallisuus. Apinasi persoonallisuus on kuten sanottu ohjelmoitu selviytymään viidakossa kun sinun persoonallisuutesi on kehittynyt elämään järjestyneessä yhteiskunnassa. Itse asiassa olet sellainen henkilö millainen haluat ihmisenä olla. Ja apina on mahdollista saada samoille linjoille vakuuttamalla sille jatkuvasti niiden hyödyistä. Meistä useimmilla on kapasiteettia olla onnellinen ja rauhallinen, meidän täytyy vain kehittää sitä yhdessä apinan kanssa – ja apina vaatii toistoa ja kertausta. Meidän täytyy ajatella säännöllisesti sitä mitä haluamme ja harjoitella sitä, kunnes se tuntuu luonnolliselta myös apinalle.

Esimerkiksi kun tapaat jonkun uuden ihmisen, johon haluat saada hyvän kontaktin, veri virtaa aina voimakkaammin limbiseen järjestelmääsi eli apinaan, koska tässä tilanteessa apina näkee potentiaalisen vaaran. Jos apina sitten sattuu saamaan vääränlaisen ensimmäisen vaikutelman tästä henkilöstä, apinan mielen muuttaminen vie suunnilleen seitsemän uutta tapaamista. Siinä missä ihminen sinussa etsii ensin faktoja ja tekee vasta niiden perusteella johtopäätökset, apinasi vetää heti johtopäätöksen ja alkaa sitten hakea tukea sille.

Toista tavatessa kannattaa siis pyrkiä kontaktiin hänen ihmisensä eikä hänen apinansa kanssa. Se tarkoittaa, että silta toisen ihmisen luo riippuu kokonaan sinusta. Toiselta on turha vaatia tietynlaista käyttäytymistä, koska silloin vain herätät hänen apinansa. Minkä seurauksena omakin apinasi aktivoituu. Usein keskustelut käydäänkin apinoiden kesken…

Edellisessä kirjeessä mainittiin kolme tapaa käsitellä apinaa 1) anna apinan räyhätä 10 minuuttia ja kuuntele sitä aktiivisesti, 2) tee omista tarpeistasi apinan tarpeita ns. uudelleenmäärityksen avulla, ja 3) ohjaa sen huomio banaaniin. Nämä kolme tapaa sisältyvät alla oleviin lisävinkkeihin.

Estä apinaa kaikin mahdollisin tavoin ajattelemasta, vakuuta se, että kaikki on kaikesta huolimatta suunnilleen kuin ennenkin. Apina antaa suuren arvon sille, että kaikki on muuttumatonta.

Valitse huolella millaisilla sanoilla ajattelet. Sellaiset lauseet kuin ’Vihaan tätä’ ovat apinalle varoitusmerkki, kun taas ’Tästä en erityisesti pidä’ pitää sen rauhallisena. Käytä rauhallisia, turvallisia sanoja.

Kehonkielesi vaikuttaa suoraan apinaan. Kun olemuksesi on rentoutunut, apina tulkitsee sen, että ei ole mitään vaaraa. Rentoutusharjoituksista on tässä iso hyöty. Mitä rentoutuneempi kehosi on, sitä rauhallisempana apina pysyy.
 

Kuukauden sitaatti

Elämä on se mitä siitä teet, ei sitä mitä se sinulle ohimennen heittelee.” – Steve Peters

Kuukauden kirjavihje:

Dr. Steve Peters: The Mind Management Program, The Chimp Paradox (2011).

Rita Ahvenniemi
Pioneerintie 7, FIN-13500 Hämeenlinna | 044-0150649 | rita.ahvenniemi@sci.fi