RA Mental Management Tavastia

 

Viestini

Esittely

Palvelut

Eväitä
elämälle


Kuukauden Rita

Ota
 yhteyttä

 

Koulu-
tukset

 

Kuukauden Rita 77 (17.9.2015)                     (här på svenska)

MITÄ VAADIMME MUILTA – JA MITÄ HE VOIVAT ANTAA MEILLE

Monta vuotta sitten luin eräästä kirjasta niin hyvän neuvon, että sitä kannattaa toistella yhä uudelleen. Sen unohtaa nimittäin niin helposti. Kirjan ovat kirjoittaneet Mildrew Newman ja Bernard Berkowitz ja se on nimeltään ’ Ole sovussa itsesi kanssa’.

Itse ohje kuuluu näin:

ÄLÄ YRITÄ SAADA KANSSAIHMISILTÄ SELLAISTA, MITÄ HE EIVÄT VOI ANTAA SINULLE, VAAN NAUTI SIITÄ, MITÄ HE KYKENEVÄT TARJOAMAAN!

 Jos esimerkiksi kiinnität huomiosi puolisosi ”ei-toivottuihin” puoliin, sinä vain vahvistat niitä ja herätät uhmaa ja vastarintaa. Kun sen sijaan keskityt sellaisiin piirteisiin hänessä, joista pidät, vahvistat niitä ja innostat häntä kehittämään niitä edelleen. Sitä mukaa kun vastarinta vähenee, vähenee myös ei-toivottu käyttäytyminen.

Niin helppoa se on – periaatteessa. Mutta kuinka usein keskitymmekään juuri niihin piirteisiin, jotka ärsyttävät meitä. Otetaan esimerkiksi lapset ja nuoret. Mihin me keskitymme heissä? Usein juuri siihen, mitä he eivät pysty antamaan, esimerkiksi siistejä huoneita, hyviä arvosanoja, toivottua käyttäytymistä, tai mitä kaikkea se voikaan olla. Kaikkeen tällaiseen me useimmiten tartumme, sen sijaan kuin siihen kaikkeen, mitä he PYSTYVÄT antamaan meille: naurua, ajatuksia, uusia näkökulmia asioihin, kehittyneitä ideoita musiikista ja elokuvista, ymmärtämystä lasten- ja nuorisokulttuurista, tai vain sen, että he ovat olemassa.

Ehkä me odotamme juuri perheeltä, suvulta ja ystäviltä, heiltä joista olemme eniten riippuvaisia, kaikkea mahdollista sellaista, jota he jostakin syystä eivät pysty antamaan, ainakaan juuri silloin. Jos onnistumme täällä alkamaan nähdä sellaista, mikä heissä toimii, on hyvin paljon voitettu.

Ja kyllä kai se on mahdollista myös työkavereiden ja muiden tuttujen kanssa? Mitä sellaista me odotamme heiltä, mitä he eivät pysty antamaan? Ja mikä saa meidät nyrpistämään nenäämme. Mitä he voisivatkaan meille antaa, jos antaisimme heille mahdollisuuden?

Sitten tulevat vielä kaikki ne, joita me opetamme tai ohjaamme, asiakkaat, oppilaat jne. Elämämme näyttäisi luultavasti huomattavasti valoisammalta, jos lakkaisimme harmittelemasta kaikkea sitä, mitä nämä ihmiset eivät anna meille ja keskittäisimme huomiomme kaikkeen siihen, mitä he todellakin pystyvät antamaan.

Kuukauden sitaatit:
Elämä on joskus kuin hylky, mutta emme saa unohtaa laulaa pelastusveneissä. - Voltaire

Älä arvioi päivää sen mukaan, miten paljon olet korjannut satoa, vaan miten paljon olet kylvänyt.    - R. L. Stevenson

Metsä olisi hyvin hiljainen, jos vain parhaat laululinnut olisivat äänessä. - Henry van Dyke

Kuukauden kirjavihje:
M. Newman & B. Berkowitz 1974: Ole sovussa itsesi kanssa.
(“How to be your own best friend”)

 

Rita Ahvenniemi
Pioneerintie 7, FIN-13500 Hämeenlinna | 044-0150649 | rita.ahvenniemi@sci.fi